Siirry pääsisältöön

Tuntuu kuin aika olisi pysähtynyt

 


Vaikka turkissa on kaikki monin tavoin samalla tavalla kuin meillä, niin silti moni asia on myös erilaista ja musta tuntuu välillä kuin aika olisi pysähtynyt täällä ….









Täällä soi sellaiset vanhan ajan radiot eikä mitkään modernit jbl mötikät ja monet talot ja niiden seinillä olevat mainokset on vanhempia kuin omat isovanhemmat olisi jos vielä eläisivät.

Paljon pieniä kojuja ja kauppoja jollaisia ei voisi kuvitellakaan, että olisi meillä päin. 


Meillä kaikki on niin tiptop ja sellasta suoraa, kulmikasta ja kliinistä.



Tykkään siitä, että täällä ei ole niin. Tykkään siitä, että talo näyttää ulkoapäin vähän rähjäiseltä ja sitten sisällä onkin ihan toimivat ja siistit liiketilat.


Tykkään siitä miten kaikki ei oo niin vimpan päälle.

Joidenkin talojen julkisivut on vähän rempallaan ja pihat ei oo tarkkaan mietitty mihin mikäkin kukka on istutettu. 

Tykkään siitä, että yhtäkkiä jonkun pienen kerrostalon pihalla onkin kanoja.





Tykkään siitä, että kävellään tai kuljetaan pyörällä, tykkään miten koko perhe pyörittää yritystä/liikettä ja siitä miten pankkiin/postiin monet menee edelleen maksamaan laskut ja miten koko perhe istuu illalla leikkipuistoissa eikä kukaan tuijota puhelimia. 




Tykkään siitä miten joku työntää hiki päässä kärryä, joka on täynnä kirsikoita tai polkee jotain ihme häkkyrää jonka perässä kärry on täynnä vesimeloneja.

Tykkään siitä miten talot on matalia… toisin kuin meillä Helsingissä yli 10 kerroksen taloja tulee joka nurkkaan.

Tykkään siitä, että täällä tehdään töitä ja työllistetään. Yhdessä pienessä ravintolassa on aivan älytön määrä työntekijöitä.

Tykkään siitä, että hellat toimii kaasulla.



Tykkään siitä miten ei kuljeta viimeisen muodin mukaan ja miten lapset juoksee ilman kenkiä hiukset takussa ympäriinsä.


Ja siitä, että käsittääkseni edelleen joitain asioita pitää hoitaa, niin että lähdet jonnekkin ja hoidat sen itse! Kaikkea ei pysty hoitamaan puhelimella 😂



Meillä kaikki on niin koneellista. Toki varmasti täälläkin koko ajan enemmän ja enemmän, mutta miettikääpä miten me laiskistutaan. Miten kaikki asiat hoidetaan puhelimella tai joku laite hoitaa meidän puolesta…

Meistä tulee aivan toimettomia ja toimettomuus laiskistaa ja lopulta tappaa.

Tappoi se varmasti joskus liiallinen ruumiillinen työkin toki, mutta tajuatte varmasti.


Ennen elettynä nousisit todella aikaisin ylös, hakisit munat ja lämmittäisit hellan puilla, että saisit paistettua munat. Sitä ennen olisi pitänyt tietenkin kaataa puut ja pilkkoa ne.

Sen jälkeen haet vettä aamupesua varten ja lämmität sen.

Sitten leivot leivän alusta loppuun asti tai valmistat jo seuraavaa ruokaa. Lähet vaikka kalastamaan, että saat ruokaa.

Viljelet kasviksia ym.

Peset pyykit nyrkkipyykillä jossain kilometrien päässä ja sinne pesupaikallekin kävelet.

Peset lapset itse kuurausharjalla ja samalla matot sekä lattiat.

Peset tiskit. 

Maitoa jos haluat, niin haet senkin jostain kilometrien päästä kävellen tai lypset itse lehmän.

Rahaa jos haluat niin menet pankkiin hevonkuuseen kävellen.


Niin moni asia on muuttunut meille passiivisempaan suuntaan. Tän takia meidän pitäis vapaa-ajalla liikkua mahd paljon ja yrittää lisätä hyötyliikuntaa joka tilanteeseen.

Nykyinen meno ei vaan voi olla hyväksi meidän keholle eikä mielelle ja ihmisten pitäis herätä siihen.

Miksi me ollaan niin laiskoja, että halutaan kaiken tapahtuvan mahd helposti ja puhelimella tai tietokoneella?

LISÄKSI, kaiken tän koneellistumisen yksi idea on varmaan saada ihmiselle lisää vapaa-aikaa, mutta silti ihmisillä on vapaa-aikaa koko ajan vähemmän ja vähemmän.

Tehdään töitä sillä koneelle enemmän ja enemmän ja juostaan pääkolmantena jalkana jatkuvasti jossain.


Kyllä ennen oli paremmin 😝


Onhan meidän nykyisessä elämäntyylissä tottakai paljon hyvää ja mahtavaa kun vaikka lääketiede kehittyy jne. 

Silti en lähtisi kaikkea koneellistamaan. Imurointi, tiskaaminen, wolttaamisen lopettaminen ym. on oikein hyviä keinoja lisätä arkeen aktiivisuutta 😁


Kivaa viikon alkua kaikille 😍




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mitkä on realistiset tavoitteet?

Huhhuh, tässäpä vasta aihe! Voisin tavoitteista, tavoitteistamisesta, tavoitteiden kirkastamisesta ja muusta tavoitteisiin liittyvästä puhua PALJON!  Yritän nyt kuitenkin pitää tämän paasauksen mahdollisimman lyhyenä, niin sen jaksaa lukeakin. Ensinnäkin tavoitteita on oltava. Ilman tavoitteita sitä seilaa ikäänkuin ilman purjetta purjeveneellä. Ja toiseksi tavoitteiden pitää olla realistisia, mutta kuitenkin sellaisia, että niiden eteen pitää jotain tehdä. Eli liian helpot tavoitteet ei tuo sitä onnistumisen iloa mitä halutaan. Onnistumisen kokemukset on ne jotka vie meitä eteenpäin ja joiden avulla myös uskalletaan nostaa rimaa vähitellen korkeammalle ja korkeammalle. Toki pienet tavoitteet on aluksi joissain tapauksissa ihan aiheellisiakin. Esim jos ei ole vuosiin liikkunut yhtään, niin 20min kävely 3 x vkossa voi olla jo tosi hyvä tavoite, mutta nopeasti sitä kannattaa alkaa jo muuttamaan, Ihan vaan siksikin, että alkaahan se kyllästyttämään jos et tee mitään muuta kuin 3 x vii...

Saanko esitellä MimiGo!

Oon Personal Trainer. Oon voimavalmentaja. Oon ryhmäliikuntaohjaaja, Liikuntaneuvoja, lähihoitaja, Kehonpainoharjoittelunohjaaja, Kahvakuulaohjaaja, Psyykkinen Valmentaja... Mutta ennen kaikkea oon äiti, puoliso, yrittäjä ja liikunnallinen ihminen. Mun mielestä on tärkeää  tietää vähän ihmisen elämästä, kokemuksesta ja luonteesta sekä arvoista ennenkuin lähdet tekemään yhteistyötä jonkun kanssa. SIKSI halusin tehdä pienen esittelyn itsestäni.                            Synnyin Helsingissä ja asuin varhaislapsuuteni Pukinmäessä, josta muutin 8vuotiaana Laajasaloon. Oon elänyt tosi onnellisen lapsuuden. Sen suhteen ei ole mitään valittamista. Oon saanut kasvaa Laajasalossa luonnon keskelle silloin, kun se oli vielä melkeinpä pelkkää metsää. Rakastin metsää ja rakastan edelleen. Leikin barbien kanssa metsässä ja muutenkin keksittiin kavereiden kanssa vaikka ja mitä leikkejä luonnossa. Luulen, että osaksi tän takia m...

uuden vuoden lupaajat!

Tammikuun alkaessa salit täyttyy treenajista ja Personal Trainerit saa paljon uusia asiakkaita. Ihmiset ostavat erilaisia laihdutuskursseja netistä sekä elämäntapamuutoskursseja ja treeniohjelmia. Valitettavan moni ihminen myös lopettaa kaiken treenaamisen, järkevän syömisen ja omaan hyvinvointiin keskittymisen jo ennen Helmikuun alkua. Miksi? Miksi monet ihmiset aloittavat uudestaan ja uudestaan salitreenaamisen, juoksemisen, terveellisesti syömisen? Olen itse ollut hyvinvointi- ja liikunta-alalla jo yli 20 vuotta ja olen nähnyt tämän ilmiön jo todella monta kertaa. Joulukuussa ihmiset jäävät pois salilta ihan viimeistään ja peruutuksia tulee ohjauksiin todella paljon. Joulukiireet valtaa ihmisten elämän. Sanotaan: aloitan sitten taas tammikuussa. Sitten tulee se tammikuu... Ollaan intoa täynnä! Salit on täynnä väkeä, ryhmäliikuntatunneill ei mahdu ja ihmisiä lähes kiukuttaa se ruuhka. Kaikki kuitenkin ajattelee samalla tavalla:  Nyt tää onnistuu! Nyt musta tulee fitti ja energine...